Hienoja ilmoja pitelee

Kyllä nyt vähän masentaa istuskella sisällä, kun ulkona paistaa aurinko taivaan täydeltä. Aamulla pakkasmittari tosin näytti -29, ehkä nyt on sentään jo vähän lauhtunut. Luulisin.

Eilen käytiin hevosen kanssa kunnon maastolenkki, ison suon laitaan asti päästiin kelkanjälkeä. Minulla oli kamera mukana, mutta.. se ei suostunut yhteistyöhön. Vaikka kuin koitin pitää lämpimässä jne, että akut kestäisi, mutta ei. Harmitti kyllä hieman.

Eikä kerta ollut edes ensimmäinen, pari päivää sitten kävi ihan sama homma.

No, ilma oli ainakin hieno. Tulomatkalla maastosta kahlasimme vielä hangessa. Voimaharjoittelua ei sovi unhoittaa. Hepalla oli vähän kiire kotiinpäin, ei olisi malttanut kävellä.

Hiihtämään pitäisi päästä, kunhan saisi ensin uudet teipit suksenpohjiin ja koirallekin olisi valjaat haussa. Kasvoi mokoma edellisistä ulos.

Manganopetuskurssi meni oikein hyvin, joukkio hyvin kiinnostuneita immeisiä oli opiskelemassa. Tai no ainakin toivottavasti oppivat jotain. Myös lisää kursseja ja erityisesti ropeiluja toivottiin, saa nähdä saisimmeko järjestettyä sellaisen vielä joskus tulevaisuudessa.

Mitäpä tässä muuta, ulkoillaan ja reipastellaan. Ainakin on valoisaa nyt, vaihtelua talven kaamokseen.

Valkoinen päivä

Hyvää Runebergintorttupäivää ja laskiaispullapäivääkin samaan syssyyn. Kävin laskiaispullaratsastuksella ja tosiaan kovin valkoista oli kaikkialla. Viimeöinen kovempi pakkanen kuurasi puut, oikein nättiä.
Tulomatkalla näimme laskiaispulla-ajelulla olevia päiväkotilaisia parilla moottorikelkalla, ajattelin jo että heppa sinkoaa ties minne, mutta ei se onneksi suurempia. Puhisi vain vähän. Tallin jo näkyessä kaveriheppansa huuteli tarhasta ja tämä ajatteli lähteä vähän reippaammalla vauhdilla tervehtimään.. Onneksi sain pysäytettyä eikä tielle juostu, kamalaa jos vaikka auto olisi juuri sattunut kohdalle. Huh. Pitää olla tarkkaavaisempi.

Myös Möykkis sai nähdä kaikenlaista elämää pihalla, päiväkodilla oli porukkaa kuin pipoa. Kelkkoja, poroja, ihmisiä, autoja ja kaikkea risteili ympäriinsä. Sillä vähän sinkoilutti, mutta selvisimme suhkot turvallisesti takaisin sisälle.

Viikonloppuna kävimme koirien kanssa ihan kunnon lenkillä metässä, harmi kun oli jo sen verran päivä hämärtynyt ettei kannattanut ottaa kuvia. Pitää joku oottaa että aurinko ilmestyisi jonain päivänä näkyville.
Huomenna tulee hevoselle hammaslääkäri, saa nähdä mitä kaikkea se sieltä suuvärkistä löytää. Välillä tuntuu ohjaustehostin olevan epäkunnossa, jospa siihenkin saataisi apua.

Ensi viikonloppuna pidämme Jeran kanssa viimevuotiseen tapaan mangakurssin, siitä kuitenkin enemmän vaikkapa ensi kerralla.