24.7.2009

Aina vaan menossa..

Jaahas, taas vaihteeksi kirjailuja hiukan. Kirjastoviikko hurahti jokseenkin reippaasti ohitse, pidempäänkin olisin siellä toki viihtynyt. Suurimmilta säätämisiltä onneksi vältyttiin ja immeisiäkin kulki ihan mukavasti. Voinee johtua viileähköistä ja sateisista ilmoista, niin lukeminenkin maistui.

No, jos ei tälle kesää ole vielä kauheasti ehditty matkustella, niin ehdittiinhän me vielä. Tällä kertaa mentiin Mörkön kans Rovaniemen suuntaan ja sieltä junailtiin Ouluun. Matka meni oikein mukavasti, kuten muukin siellä päin vietetty aika. Tuli ulkoiltua ja lenkkeiltyä paaljon. Melkein joka päivä mentiin uuteen lenkkimaastoon ja koiraakin pystyi pitämään irti. Käytiin myös parissa koirapuistossa ja harjoiteltiin ahkerasti vieraiden koirien ohituksia. Harjoitusvastustajia vilisteli ympäristössä ihan mukavasti.

Jera opetti minua ajamaan skootterilla, mikä olikin aika hauskaa. Hiukan hurjaa aluksi, mutta pikkuhiljaa sillä oppi jo vähän paremmin huristelemaan. Onneksi oli ne hienot ilmat, niin sai mopolla ja fillarilla liikkua myös postilaatikkoa kauemmas.

Kuten kaikki kiva, tuokin reissu loppui aikanaan ja junailtiin Möykkiksen kanssa takas Roihin. Siellä hurahti myös muutama päivä ja lopulta kotiuduttiin ihan pohjoisen perukoille melkein kahden viikon reissun jälkeen. Kesälomaa ei olekaan enää jäljellä kuin pari viikkoa ja sitten pitäisi muka istua taas koulun penkillä. Tuntuu aika utopistiselta juuri nyt. Sen lisäksi täytyisi jollakin opilla päästä sinne kaukomaille etelään. Oivoi, miksei kesä voisi jatkua edes hiukan pidempään.. Tosin tähän kesään on mahtunut paljon kaikkea toimintaa, menoa ja meininkiä, ettei voi lainkaan moittia. On ainakin sitten mitä muistella kunhan se talvi sieltä taas painaa päälle.

6.7.2009

Kesänviettoa vähän siellä ja täällä

Matkustelut senkun jatkuvat. Tai no, tekemiset ylipäätään. Viime viikko hurahti Rovaniemellä, ruokapalkalla hommissa äitin työpaikalla. Järjestelin ja 'luetteloin' tai ehkä paremminkin ryhmittelin siellä putiikin kirjaston. Siinä olikin urakanpoikanen, sanoisin. Onneksi oli pari nuorempaa siskoa auttamassa uusien tunnistetarrojen liimaamisessa.

Kelit oli mitä mahtavimmat, vaikka päivät menivätkin pääosin sisätiloissa. Yhtenä iltana tytöt kävi tivolissa ja sain notkua siellä useamman tunnin pihalla. Jopa vähän rusketusta jäi pintaan, harvinaista.

Käytiin nukkumassa kotipuolessa sitten yksi yö ja seuraavana päivänä suunnattiinkin viikonlopuksi Kittilää ja Leviä kohti. Lapin matkaaminen sai siis taas jatkoa. Ihmisiä ei ollut kovin paljoa liikenteessä, kesäaika kun on. Ihmeteltiin siinä Levin maisemia niin maan tasalta, kuin vielä kiivettiin vielä rinteeseenkin. Täytyy sanoa että kapuamisurakka näytti huomattavasti kevyemmältä sieltä alhaalta katsottuna, mutta niin vain perille päästiin.



Siinäpä näkymiä rinteestä alas matkailukylän suuntaan.


Ja porojakin oli liikenteessä, vaikka kameran rajallisuudet iskivät taas tässäkin kohtaa..

Sunnuntaina pakttiin kimpsut ja kampsut taas autoon ja suunnattiin seuraavaksi Yllästä kohti. Se kun on siinä melko lähellä, niin samaan syssyyn käytiin moikkaamassa vielä heppaa ja Konijänkän porukoita. Kävin myös ratsastamassa lenkin maastossa ja pikkusiskot kopottelivat muutaman kierroken kentällä. Oli kiva nähdä heppaa vielä ennen kuin kesä kääntyy syksyä kohti ja minäkin palaan takaisin etelään. Toivottavasti pääsee syyslomalla taas ratsastelemaan.




Hiukan sensuroitu otos.

Kaikki meni reissunpoikasessa ihan hienosti, tosin ilma olikin sitten kaikkea muuta kuin hieno. Toosi kylmä, lämmintä parhaimmillaan tai pahimmillaan joku 3-4 astetta. Onneksi ei sentään hirveästi satanut. Eikä kyllä ollut pahemmin sääskiäkään, kiitos kylmän sään.

Nyt on sitten palattu ainakin toistaiseksi takaisin arkeen, tämän viikon olen kirjastossa hommissa, lomatuuraamassa vakituista virkailijaa. Hieno hommeli. Pienoista sisäänajoa taas vaatii kun ollut kuukauden poissa, mutta ehkä se tästä taas lähtee liikkeelle.