Ja matkoilla jälleen. Tällä kertaa suuntasin taas länsirajalle, mutta pohjoisempaan osaan Lappia kuin viimeksi. Osoitteena oli Ylläs ja tarkemmin Konijänkän kotieläinpiha, missä heppa siis nykyisin toistaiseksi majailee. Vietin siellä lähes viikon, mikä oli kaikin puolin mahtava reissu. Pidempäänkin oisin viihtynyt, mutta siihen ei nyt ollut mahdollisuutta.
Heppa itse oli samalla oma vanha itsensä, mutta toisaalta taas kasvanut ja komistunut melkoisesti. Laumaelämäkin varmaan tehnyt terää, se kun on lähes poikkeuksetta hevoselle parhaaksi. Hienoa kuuitenkin nähdä se noin hyvinvoivana ja tyytyväisenä.

Ratsastamaankin päästiin moneen otteeseen, tuolla päin Lappia maisematkin ovat jokseenkin hienot. Yhtenä päivänä käytiin myös ilman satulaa parilla connemaratammalla maastossa, se oli jokseenkin hauska juttu. Pysyttiin jopa selässäkin, vaikka välillä teki hieman tiukkaa. Menin Mollyllä, joka ei ollut tainnut esim. ylittää aiemmin jokea. Pienen vääntämisen jälkeen se kuitenkin rohkeni seurata Caroa ja loikkasi rapakkoon. Oivoi, kastui vähän jalat minullakin, mutta huonomminkin olisi voinut käydä.
Konijänkältä löytyy kaikenlaisia hauskoja otuksia ja kamera saikin laulaa viikon aikana runsaasti. Tuli otettua lähes 500 kuvaa, joten niiden käsittely kuvakansiokelpoiseksi voi viedä hiukka aikaa.. Laitan tähän kuitenkin muutaman valitun otoksen.

Shirehevonen Dippis

Jakit Leevi ja Veeti

Riikinkukko Sulo komeana.

Laama Vilma

Kameli Hemmo

Aaseja


Connemaravarsa

Konsta ja Orion pääsivät laitumelle.

Tätä voisi jo sanoa onnelliseksi lehmäksi.

Ylämäänsonni Aslak.

Ehdimme käydä kaiken muun ohessa kansallispuistossa kävelemässä. Sieltä löytyi hienoja puroja ja pikku koskia. Pidemmälle reissulle joskus uudemmalle kerralla.

Perunkarvatonkoira Chica, joka seikkaili vähän joka paikassa hommissa mukana. Mahtava tapaus tämä hauskan näköinen koira.

Ja lumikin yllätti keskellä kesää. Säät olivat koko viikon aika epämieluisat, taivaalta tuli lähes kaikkea mahdollista ja vielä saman päivän aikana. Vain puukkoja ja mummoja jäimme kaipaamaan. Aamuisin tallipihan mittari näytti yleisimmin +2-4 astetta ja jos vielä tuuli puhalteli niin oli hiukka kylmä keli.. Suomen kesä on tunnetusti viileä ja vähäluminen. Sen kyllä huomasi.
Viikko meni aivan liian äkkiä, kuten sanottu, pidempäänkin olisi viihtynyt. Toivottavasti pääsisin taas pian katsomaan heppaa uudelleen, mutta se pärjäilee siellä kyllä oikein mainiosti muutenkin. Lähtöpäivänä kävin itsekseni sen kanssa maastoilemassa, mukava lenkki se olikin. Laukkapätkä meinasi intoutua vähän turhankin reippaaksi, mutta heppa pysyi hyvin käsissä ja jarrutteli kehoituksesta.
Suurensuuret kiitokset vain Konijänkän porukalle hienosta reissusta ja lämpimämpiä kesäpäiviä jatkossa..
Heppa itse oli samalla oma vanha itsensä, mutta toisaalta taas kasvanut ja komistunut melkoisesti. Laumaelämäkin varmaan tehnyt terää, se kun on lähes poikkeuksetta hevoselle parhaaksi. Hienoa kuuitenkin nähdä se noin hyvinvoivana ja tyytyväisenä.

Ratsastamaankin päästiin moneen otteeseen, tuolla päin Lappia maisematkin ovat jokseenkin hienot. Yhtenä päivänä käytiin myös ilman satulaa parilla connemaratammalla maastossa, se oli jokseenkin hauska juttu. Pysyttiin jopa selässäkin, vaikka välillä teki hieman tiukkaa. Menin Mollyllä, joka ei ollut tainnut esim. ylittää aiemmin jokea. Pienen vääntämisen jälkeen se kuitenkin rohkeni seurata Caroa ja loikkasi rapakkoon. Oivoi, kastui vähän jalat minullakin, mutta huonomminkin olisi voinut käydä.
Konijänkältä löytyy kaikenlaisia hauskoja otuksia ja kamera saikin laulaa viikon aikana runsaasti. Tuli otettua lähes 500 kuvaa, joten niiden käsittely kuvakansiokelpoiseksi voi viedä hiukka aikaa.. Laitan tähän kuitenkin muutaman valitun otoksen.

Shirehevonen Dippis

Jakit Leevi ja Veeti

Riikinkukko Sulo komeana.

Laama Vilma

Kameli Hemmo

Aaseja


Connemaravarsa

Konsta ja Orion pääsivät laitumelle.

Tätä voisi jo sanoa onnelliseksi lehmäksi.

Ylämäänsonni Aslak.

Ehdimme käydä kaiken muun ohessa kansallispuistossa kävelemässä. Sieltä löytyi hienoja puroja ja pikku koskia. Pidemmälle reissulle joskus uudemmalle kerralla.

Perunkarvatonkoira Chica, joka seikkaili vähän joka paikassa hommissa mukana. Mahtava tapaus tämä hauskan näköinen koira.

Ja lumikin yllätti keskellä kesää. Säät olivat koko viikon aika epämieluisat, taivaalta tuli lähes kaikkea mahdollista ja vielä saman päivän aikana. Vain puukkoja ja mummoja jäimme kaipaamaan. Aamuisin tallipihan mittari näytti yleisimmin +2-4 astetta ja jos vielä tuuli puhalteli niin oli hiukka kylmä keli.. Suomen kesä on tunnetusti viileä ja vähäluminen. Sen kyllä huomasi.
Viikko meni aivan liian äkkiä, kuten sanottu, pidempäänkin olisi viihtynyt. Toivottavasti pääsisin taas pian katsomaan heppaa uudelleen, mutta se pärjäilee siellä kyllä oikein mainiosti muutenkin. Lähtöpäivänä kävin itsekseni sen kanssa maastoilemassa, mukava lenkki se olikin. Laukkapätkä meinasi intoutua vähän turhankin reippaaksi, mutta heppa pysyi hyvin käsissä ja jarrutteli kehoituksesta.
Suurensuuret kiitokset vain Konijänkän porukalle hienosta reissusta ja lämpimämpiä kesäpäiviä jatkossa..
