No niin, päästiin sitten pitkästä aikaa karistamaan tämän kylän pölyt jaloista ja matkustamaan (vain) hieman isompaan pitäjään. Ensin junailua ja odottelua vajaat 6 tuntia ja sitten perillä. Kaikenlaisista yrityksistä huolimatta en saanut edes nukahdettua, onneksi musaakkia oli matkassa.
Seuraavana päivänä lähdimme Jeran kanssa sitten toden teolla liikenteeseen, suunta kohti ulkomaita. Tietysti tuli mutkia matkaan, emme edes meinanneet päästä sinne tietöiden takia. Siksi jäi saamatta myös todistekuva kyltistä, mikä hieman harmitti. Onneksi Infotalon täti opasti meidät kartan kanssa oikeaan suuntaan ja pääsimme ylittämään valtakunnan rajan Ruotsin puolelle. Määränpäänä mikäpäs muukaan kuin Ikea, joka olikin onneksi ihan lähellä. En uskalla edes arvata miten olisi käynyt jos olisi pitänyt alkaa kysellä vielä siellä ohjeita, meistä kun kumpikaan ei oikein puhu ruotsia. Tosin siellä putiikissa kuuli kyllä aivan yhtä paljon suomea kuin ruotsiakin, samoin parissa muussa paikassa missä pyörähdimme. Tulomatkalla vielä pyörähdys syömässä ja paluumatkalle tukikohtaan.
Sain myös viikonlopun aikana jopa tehtyä aika monta sivua matikkaa ja yhtenä yönä innostuttiin ihan piirtelemään. Mikä lie aivotoimintahäiriöityminen.
Siinäpäs se kai lyhykäisyydessään. Onneksi sain kuitenkin todistusaineistoa siitä missatusta kyltistä huolimatta, ettei kukaan voisi luulla koko reissua pelkäksi selitykseksi. Tässä se on:
Mitäpäs sitä muuta. Kotia tullessa riehui taas lumimyrsky ja lunta ilmestyi joku 20-30 senttiä lisää. Että se siitä keväästä taas. Nyt kyllä paistelee aurinko ja tiet on taas sulia. Tiiä sitten kuinka kauan. Heppainen on lähdössä tuossa parin viikon päästä koulutukseen muutamaksi kuukaudeksi, toivottavasti oppisi kaikenlaisia uusia juttuja. Kirjailen niistä sitten myöhemmin, nyt täytynee alkaa väsäillä koulujuttuja, jotka eivät ole oikein edenneet siinä vauhdissa kuin olisi pitänyt.. Melkein yllättävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti