Kävimme tänään soramontuilla koirien ja kameroiden kanssa heilumassa. Ilma oli mitä hienoin vihdoinkin, koko kesä mennyt enemmän ja vähemmän vesisateen kourissa. Sääskiä oli aika siedettävästi, kiitos tuulenvireen joka piti ne pääosin poissa. Koirat sai ainakin liikuntaa, niin mekin kun juostiin ylös alas niitä aikas korkeita hiekkaharjuja.
Viikonloppuna heppa otti ja suuntasi eteläisempää Suomea kohden ja liityn itse sen seuraan tuossa loppuviikosta. Opiskelupaikan saamisen ja asunnon löytymisen myötä muutamme etelä-pohjanmaalle. Saapi nähdä miten siellä alkaa elo sujumaan, toivon ja uskon kyllä että ihan hyvin. Ainakin hepalle löytyi mukava paikka ja liuta kavereita, ei tarvi enää yksin tarhailla kuten viime talvena.
Heinäkuun se olikin väliaikaisen talli/laidunpaikan pellolla, kun syystä ja toisesta ei sitten saareen päässytkään. Ihan hyvä näinkin, saipahan ne aina talliin sääskien suojaan pahimpina öinä. Nyt vain odotellaan että pääsisi taas ratsastamaan, eikä nyt taida joutua ihan jokaista reissua käymään yksin.
Oma kesälomitukseni kirjastossa meni myös ihmeen hyvin ja joutuisasti, aika paljon siellä ihmisiä siellä kävikin. ei kovin montaa hiljaista päivää ollut. Liekö johtui sateisesta ja kylmästä kesästä, että ihmisetkin lueskelivat enemmän. Tiedä häntä. Ehkäpä joskus maalimassa pääsisi ihan kunnon töihin tuonne kirjastosysteemeihin, kunhan saisin tuon koulun käytyä kunnialla läpi.
Lappi jää -ainakin toistaiseksi- taakse. Mutta niinhän sitä sanotaan, että kun tänne kerran on tullut, niin pois ei oikein kykene lähtemään. Ainakaan loppuiäkseen. Käymään on varmasti mukava tulla, tulevasta ei sitten tiedä mihinkä sitä loppujen lopuksi päädytään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti